Hyvillä kaverisuhteilla on suuri merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kaverit merkitsevät lapselle iloa, leikkiä ja yhteistä tekemistä. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä merkityksellisemmäksi kaverit tulevat.
Päästäkseen ryhmään ja saadakseen kavereita lapsi tarvitsee sosiaalisia taitoja: taitoa ymmärtää toisia, ilmaista itseään sekä toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös tunteiden havaitseminen, ilmaisu ja säätely. Vertaisten kanssa toimiminen on kuitenkin yksi vaikeimmin opittavista taidoista. Siihen lapsi tarvitsee aikuisten apua.
Ongelmia tulee, jos lapsi ei pääse mukaan ryhmään, jossa hänen taitonsa pääsisivät kehittymään. Yksin ei voi oppia sosiaalisia taitoja. Ryhmästä ulos jääminen ja kaverittomuus aiheuttavat myös kipeää yksinäisyyttä ja ovat riski lapsen itsetunnon kehitykselle ja psyykkiselle terveydelle.
Sosiaalisia taitoja, eli kaveritaitoja harjoitellaan pienestä pitäen. Ne ovat taitoja, joita jokainen voi oppia. Päiväkodeilla ja kouluilla on tärkeä tehtävänsä luoda lapsiryhmiin tilanteita, joissa kaveritaitoja voi harjoitella turvallisessa ryhmässä, aikuisen ohjauksessa. Parhaiten kaveritaitoja oppii vertaisryhmässä. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että kaikki pääsevät mukaan ja ristiriitatilanteet selvitetään aina heti ja perusteellisesti.
Kaveritaitoja on hyvä harjoitella myös kotona vanhemman kanssa. On hyvä pysyä kartalla oman lapsen kavereista: kenen kanssa lapsi leikkii, mitä yhdessä tehdään, millaisia kavereita lapsella on? On myös hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten sisaruksia kohdellaan leikeissä ja millaista esimerkkiä kotona näytetään toisten huomioimisesta ja kunnioittavasta kohtaamisesta.
Vanhempi voi myös miettiä lapsen kanssa tapoja tutustua ja ottaa kontaktia luokkakavereihin. Miten pyytää kaveria leikkiin mukaan? Miten itse voi päästä mukaan leikkiin? Mitä sanoa ja tehdä? Miten olla hyvä kaveri toiselle? Onko lapsella tällaisia kavereita?
Jos on huolta lapsen kaverisuhteista koulussa, kannattaa olla pienellä kynnyksellä yhteydessä lapsen opettajaan. Nopea puuttuminen ehkäisee tilanteiden hankaloitumista ja pitkittymistä.
Lapsen kanssa kannattaa jutustella myös luokan kaverisuhteista: onko kaikilla kaveri, mitä tehdä, jos kaveria ei ole, kenelle siitä voi kertoa, mitä välitunneilla tapahtuu, kuka leikkii ja kenen kanssa, miten omassa luokassa työskennellään, vaihtuvatko parit ja ryhmät, entäpä istumajärjestys?
Vanhemman on hyvä pitää yhteyttä lapsen kavereiden vanhempiin. Ristiriitatilanteissa on paljon helpompi ottaa yhteyttä, kun yhteys on luotu jo etukäteen. Vanhemmat voivat myös yhdessä tehdä osansa siinä, ettei ketään jätetä ulkopuolelle. Konkreettinen esimerkki on syntymäpäiväkutsut. Vanhemmat voivat yhdessä sopia, että järjestetään vaikkapa yhteissynttäreitä samassa kuussa syntyneille.
Pidetään yhdessä huolta siitä, että kaikki otetaan mukaan.
Satu Suomalainen
Kouluyhteistyön asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto