Niin paljon yhteistä!

Perheemme mietti kauan osallistumista KLVL:n tarjoamille kursseille ja tapahtumiin. Mitä uutta voisimme saada tai mitä hyötyä meille perheenä osallistumisesta olisi? Osallistuimme lopulta toimintaan vasta toisen kuulovammaisen lapsen synnyttyä. Saatuamme ihanat pinkit kuulolaitteet päätimme lähteä Kevätpäiville mukaan. Se olikin perheemme paras päätös vuosiin!

Muistan hyvin tarkkaan kuinka lähes ajantaju katosi kuultuani muiden vertaisperheiden tarinoita. Aiheena oli Kuulovammaisen identiteetti. Ihmettelin kuinka samanlaisia ajatuksia muilla voi olla! Meillähän on niin paljon yhteistä, toisiltamme opittavaa, kyseltävää ja kuunneltavaa. Todella hienoa oli myös seurata ammattitulkkien toimintaa. Perheessämme on lievää ja keskivaikeaa kuulovammaa, joten viittomakielen tulkkien työskentely ei ollut tullut aiemmin tutuksi. 

Lapset olivat myös aivan innoissaan. Superhauskaa ohjelmaa kivassa seurassa ja paljon erilaisuutta kerralla tarjolla! Ei tarvinnut kenenkään ajatella, että: ”Nuo varmaan huomaa, että olen erilainen tai mun sisko on vähän erilainen” Ensimmäinen osallistumiskerta avasi uuden maailman johon kuuluivat kaikenlaiset kuulovammaiset ja erilaiset kuulolaitteet ja kommunikointitavat, ja ne kaikki ovat hyvin mielenkiintoisia. Näistä aiheista keskustellaan yhä vuosien jälkeen aina ennen ja jälkeen, kun olemme osallistumassa tai osallistuneet johonkin KLVL-tapahtumaan. Lasten kasvaessa keskustelun aiheet ovat muuttuneet yhä syvällisemmiksi. 

Kavereita on kai jokainen löytänyt jokaisesta KLVL-tapahtumasta. Isommat lapset ovat yhteydessä somen välityksellä ja pienemmät toivovat parasta,  että tapaisivat omia kavereitaan tapahtumissa. Aikuistenkin on kiva tavata vaikka välillä tuntuu, ettei vaan ehdi vapaaseen keskusteluun niin paljon kuin haluaisi. On ihana sanoa lapselle, että siellä on paljon muitakin,  joilla on kuulolaitteet tai impat. Perheen kesken bongailemme aina hienoimpia koristeita tai omia lempivärejämme laitteissa. Salainen harrastus tuli nyt julki 🙂 

Vertaistuen arvon ymmärtää vasta, kun on sen itse kokenut.

Perhe Etelä-Suomesta