Olimme mikrotia-sopeutumisvalmennuksessa tyttäremme ollessa reilun vuoden ikäinen. Sen jälkeen vaimoni liittyi mikrotiaa käsittelevään chat-ryhmään, joka myöhemmin siirtyi Facebook-ryhmäksi. Siellä joku oli vinkannut KLVL:sta, jonka jälkeen liityimme yhdistyksen jäseneksi.
Aluksi olimme passiivisia rivijäseniä ja aktivoiduimme vasta tyttären mentyä kouluun. Samassa koulussa oli muita kv-lapsia, joiden vanhemmat olivat mukana paikallisyhdistyksessä ja he innostivat meidät mukaan paikalliseen toimintaan. Sitä kautta saimme konkreettista vertaistukea ja tietoa, kuinka tyttären koulussa kv on huomioitu ja kuinka toimia. Pikku hiljaa aloimme käydä paikallisissa tapahtumissa enemmän ja enemmän. Lapsetkin tykkäsivät osallistua niihin. Pääsimme myös mukaan yhdistyksen jäsenenä Voimaa vanhemmuuteen -kursseille Metsäkartanolle Rautavaaralle, joka järjestetään yhteistyössä Metsäkartanon ja meidän paikallisyhdistyksen kanssa. Siellä saimme olla kolme viikonloppua yhdessä muiden vertaisperheiden kanssa vuoden aikana. Meille oli järjestetty yhteistä toimintaa ja vertaiskeskusteluja. Mukana oli myös paikallisyhdistyksen aktiivi.
Vähitellen minusta tuli paikallisyhdistyksen johtokunnan jäsen ja sitä kautta pääsin järjestämään muille kv-perheille tapaamisia ja osallistumaan aktiivisemmin liiton järjestämille syys- ja kevätpäiville. Olemme olleet toiminnassa aktiivisesti mukana nyt n. 7-8 vuotta.
On tutustunut paikallisiin ja valtakunnallisiin kv-lasten vanhempiin ja on saanut kuulla perheiden kokemuksia ja jakaa omia. Itse olen saanut harrastuksen järjestötoiminnasta.
Tyttäremme osallistuvat mielellään liiton tapahtumiin kuten nuorten viikonloppuihin ja muihin tapahtumiin, koska niissä on mielekästä toimintaa ja tapaa muita samanlaisia nuoria. Perheemme on tutustunut muihin perheisiin ja on mukava kuulla heidän kokemuksiaan eri tapahtumissa säännöllisin väliajoin.
Perheen isä Itä-Suomesta