Lapsen kuulovammadiagnoosi voi herättää paljon kysymyksiä. Pienemmän lapsen kohdalla ajankohtaisia teemoja ovat perustietous kuulovammasta, erilaiset kuntoutusratkaisut ja kielen kehitys. Myöhemmin lapsen kasvaessa tulee vastaan kysymyksiä liittyen päiväkodin ja koulun tukitoimiin. Löydät lisätietoa lapsen kuulovammoista Kuuloavain.fi-portaalista!
Kuulovammoja on monenlaisia
Kuulovammoja on paljon erilaisia. Lääketieteellinen termi kuulovammainen pitää sisällään hyvin erilaisia käsitteitä. Kuulovammainen voi olla:
- suomen tai ruotsin kieltä käyttävä puhekielinen
- toispuoleisesti kuulovammainen
- suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä
käyttävä - lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti
huonokuuloinen tai kuuro - kuulokojetta, sisäkorvaistutetta tai luujohtokojetta
käyttävä - kuurosokea/kuulonäkövammainen
- kuulomonivammainen
Kuulonalenema voi olla mitä tahansa lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. Kuulovamman vaikeusaste tunnistetaan kuulontutkimuksissa ja ilmaistaan kuulokäyrällä desibeleissä. Suurimmalla osalla kuulovammaisista lapsista on joko lievä tai keskivaikea kuulonalenema.
Miten kuulovammoja hoidetaan?
Sisäkorvaperäisten kuulovammojen hoitoon käytetään kuulokojeita, jotka tavallisesti tuovat selkeän avun kuulemiseen. Kuulokojeet otetaan käyttöön, jos kuulo on molemmissa korvissa alentunut vähintään lähelle 30 desibeliä tai enemmän. Välikorvaperäisiin kuulovammoihin luujohtokojeesta saattaa olla apua.
Jos kuulokojeen antama vahvistus todetaan riittämättömäksi, mahdollisuutena voi olla sisäkorvaistute. Se on leikkauksessa asennettava sähköinen kuulokoje, joka johtaa ääniaallot suoraan kuulohermoon ja ohittaa näin sisäkorvan. Nykyisin lähes kaikki vaikea-asteisesti kuulovammaiset lapset saavat sisäkorvaistutteen.
Kun kuulovamma on todettu, terveydenhuollon moniammatillinen työryhmä tutkii lapsen ja tekee hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Ensimmäinen ja kuntoutuksen kannalta alkuvaiheessa tärkein kontakti kuulovammaisen lapsen perheelle on hoitava kuulokeskus tai vastaava yksikkö. Kuntoutuksen tarkoituksena on turvata kuulovammaiselle lapselle mahdollisimman normaali puheen ja kielen kehitys. Lue lisää kuulon kuntoutuksesta Kuuloavaimesta.
Edellä mainittujen lääkinnällisten apuvälineiden lisäksi on olemasssa myös muita apuvälineitä. Näitä ovat esimerkiksi FM-laite, induktiosilmukka ja tv-kuuntelun apuvälineet.
Miten kuulovamma vaikuttaa kommunikointiin?
Lievästi kuulovammaisella lapsella on vaikeuksia kuulla hiljaista puhetta ja puheenerottelu varsinkin hälyisessä tilanteessa on hankalaa. Keskivaikeasti kuulovammaisella on tyypillisesti lisäksi vaikeuksia kuulla puhetta ryhmätilanteissa ja heidän on vaikea erottaa konsonantteja toisistaan. Vaikeasti kuulovammainen lapsi saattaa kuulla voimakkaan puheen lähietäisyydeltä, mutta puheenerottelu on hankalaa. Kuulon apuvälineillä ääniä pyritään vahvistamaan niin, että lapsi kuulee kaikki puhealueen äänteet ja saa puheesta selvää.
Kommunikaation tukena voidaan käyttää kuvia, huuliolukua, vinkkipuhetta, viitottua puhetta, tukiviittomia, sormiaakkosia tai muita korvaavia kommunikaatiomuotoja. Viittomakieli puolestaan on äänetön kieli, jolla on oma rakenteensa ja kielioppinsa. Lisää kielestä ja kommunikaatiosta.
Kuulon apuvälinettä käyttävä lapsi on koko ikänsä sen varassa eli lapsesta ei tule normaalikuuloista kuulon apuvälineen avullakaan. Tämän vuoksi kuulon apuvälineiden säännöllinen käyttö on erittäin tärkeää.
Mistä saan lisää tietoa lapsen kuulovammasta?
Kuuloavain.fi on tietopankki, johon on kerätty tietoa ja tukea kuulovammaisten lasten vanhemmille. Oli kyse sitten koulunkäynnin aloittamisesta, sisaruudesta tai työelämästä, löydät kaikesta näistä tietoa Kuuloavaimesta.