Lapsiasiavaltuutetun lausunto vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ratifiointityöryhmän mietinnöstä nostaa hienosti esille kuulovammaisten lasten oikeudet.
Lausunnossaan hän muun muassa mainitsee lasten kommunikaation ja siihen annettavan tuen.
”Esimerkiksi huonokuuloisten ja kuurojen lasten osalta on haasteena se, että kaikkien lasten tuen tarpeita ei tunnisteta. Lapset voivat kommunikoida puhekielellä, viittomakielellä tai näitä yhdistäen sekä puhe- että viittomakielellä. Tuki pitäisi räätälöidä näiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. Tuki voi siis olla sekä fyysisen esteettömyyden tukemista (luokan akustointi, pieni harrastus- tai opetusryhmä jne.) tai kieleen liittyvää tukea kuten tulkkausta”, lausunnossa sanotaan.
Koulussa kuulovammaisten ryhmiä ja heidän tarvitsemaansa tukea tulisi arvioida kokonaisuutena. Lapsiasiavaltuutetun mukaan tieto kuulovammaisen lapsen tuen tarpeista ei välity tehokkaasti terveydenhuollosta varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen järjestäjille.
Lapsiasiavaltuutettu pitää myös tarpeellisena, että perustuslain mukaisia viittomakielisten oikeuksia täsmennetään erillislainsäädännöllä. Lainsäädännön valmistelu onkin jo meneillään oikeusministeriössä.
Lausunnossaan hän toteaa, että huonokuuloisten ja kuurojen lasten tiedonsaannin kannalta televisio-ohjelmien, etenkin lastenohjelmien, kattavampi tekstittäminen ja mahdollisuuksien mukaan myös tulkkaus viittomakielelle olisi tarpeen.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja on luvannut, että YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioidaan vielä nykyisen hallituskauden aikana. Sopimuksen ratifiointi on kestänyt jo seitsemän vuoden ajan, sillä Suomen lainsäädäntö on haluttu saattaa sopimuksen mukaiseksi ennen sen ratifioimista.
Lue lapsiasiavaltuutetun koko lausunto täältä.