Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto on valtakunnallinen järjestö, joka tukee kuulovammaisten lasten ja nuorten perheitä sekä heidän lähipiiriään eri elämänvaiheissa. Tuemme kaikkien kuulovammaisten lasten perheitä riippumatta kuulovamman asteesta, käytetystä kuulon apuvälineestä tai kielestä. Toimintamme ytimessä on vertaistuki, jolle ei ole korvaavaa järjestäjää.
Järjestämämme kurssit, leirit ja perhepäivät tarjoavat kuulovammaisille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuden kohdata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia. Nämä kohtaamiset ovat koko perheelle erityisen merkityksellisiä, koska he harvoin tapaavat arjessaan muita kuulovammaisia lapsia.
Vertaistuki vahvistaa kuulovammaisen lapsen itseluottamusta, rohkeutta ja identiteettiä. Se antaa hänelle valmiuksia sosiaalisiin tilanteisiin ja tukee kaveri- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kuulovammaiselle lapselle on ratkaisevan tärkeää nähdä, ettei hän ole yksin kuulovammansa kanssa. Vertaisten seurassa kuulovammaisuutta tai lapsen käyttämiä apuvälineitä ei tarvitse selittää. Syntyy kokemus hyväksynnästä ja yhteenkuuluvuudesta. Lasten vanhemmat kertovat meille usein siitä, että heidän lapsensa on saanut vertaistilaisuuksissamme uusia ystäviä, joiden parissa hän voi kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on.
Toiminnassamme lapset ja perheet kohtaavat myös kuulovammaisia nuoria aikuisia, jotka toimivat vertaistilaisuuksissamme ohjaajina ja pystyvät jakamaan omia kokemuksiaan lapsille. Nämä kohtaamiset antavat lapsille ja vanhemmille konkreettisia esimerkkejä tulevaisuudesta. Siitä, että elämä kuulovamman kanssa on rikasta ja merkityksellistä ja unelmien toteutuminen mahdollista.
Vanhemmille vertaistuki tarjoaa tietoa, käytännön vinkkejä ja kokemuksen siitä, etteivät hekään ole yksin näiden asioiden ja ajatustensa kanssa. Vertaistoiminnan kautta saadun tiedon ja arjen vinkkien avulla vanhemmat osaavat hakea lapsilleen oikeanlaista tukea esimerkiksi kouluun ja harrastuksiin sekä neuvoa lastensa kanssa työskenteleviä ammattilaisia, joille kuulovamman huomioiminen ei ole itsestään selvää. Vanhemmat ovat monesti kertoneet meille, että vertaistuki on lisännyt heidän jaksamistaan, mielenrauhaa ja varmuutta toimia lapsensa oikeuksien puolustajana. Vanhempien saama tieto ja vertaistuki vahvistavat heidän työ- ja toimintakykyään.
Vertaistuesta hyötyvät myös kuulovammaisen lapsen kuulevat sisarukset. Hekin saavat toiminnassamme tukea, ymmärrystä ja omia vertaiskokemuksia, mikä lisää sisaruksen ymmärrystä kuulovammaisuutta kohtaan ja vahvistaa perheenjäsenten välisiä suhteita.
Vertaistuella on siten kokonaisvaltainen vaikutus perheiden hyvinvointiin. Mutta teemme myös paljon muutakin kuin järjestämme vertaistoimintaa.
Pidämme huolta siitä, että kuulovammaisten lasten ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa ja että heidän oikeutensa toteutuvat arjessa – koulussa, varhaiskasvatuksessa, harrastuksissa ja kuntoutuksessa. Nostamme esiin kuulovammaisten lasten tarpeita lakien valmistelussa, kuten kielilainsäädännön ja opetussuunnitelmien yhteydessä. Seuraamme perusopetuksen tuen muutoksen toteutumista ja varmistamme, että kuulovammaisten lasten näkökulma huomioidaan. Välitämme vanhempien toiveita ja tarpeita suoraan kuntoutuksen ammattilaisille. Tiedotamme kuulovammaista lasta koskevista palveluista, oikeuksista ja kuntoutuksesta liiton viestintäkanavissa.
Toimintamme perustuu kuulovammaisten lasten perheiden tarpeisiin, ja niitä me kartoitamme säännöllisesti. Toimintamme on hyvin konkreettista ja tuloksellista, kuten myös rahoittajamme STEA itse on todennut vuosittain täyttämiemme tuloksellisuusselvitysten pohjalta.
Siispä kysymme nyt, kun sekä meidän että monen muun sote-järjestön toiminta on leikkurin alla uhattuna: kenen puoleen kuulovammaisten lasten perheet voivat kääntyä, jos meitä ei ole? Kuka varmistaa, että kuulovammaiset lapset saavat tarvitsemansa tuen eivätkä jää yksin? Kuka tarjoaa heidän perheille oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa vertaistukea, tietoa ja toivoa – etenkin kun monille perheille juuri näiden puute on syy hakeutua toimintamme pariin heti lapsen kuulovammadiagnoosin jälkeen? Kuka tuo esiin kuulovammaisten lasten ja heidän perheidensä äänen ja valvoo heidän oikeuksiensa toteutumista?
Vastaus on yksinkertainen: ei kukaan muu. Suomessa ei ole toista toimijaa, joka kokonaisvaltaisesti huolehtii kuulovammaisten lasten perheiden hyvinvoinnista. Olemme hyvin ylpeitä siitä, miten olemme onnistuneet toteuttamaan kuulovammaisten lasten perheille arvokasta toimintaa kustannustehokkaasti.
Jos resurssimme kuitenkin niukkenevat entisestään tai pahimmassa tapauksessa loppuvat kokonaan, vaikutukset näkyvät konkreettisesti kuulovammaisten lasten perheiden arjessa. Kuulovammaisten lasten ja heidän perheidensä syrjäytymisriski kasvaa, mikä kasvattaa kuluja yhteiskunnassamme monikymmenkertaisesti enemmän kuin se summa, joka toiminnastamme mahdollisesti leikataan pois.
Toiminnallamme on merkittävä syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Kun kuulovammainen lapsi saa läpi lapsuuden ja nuoruuden mahdollisuuden rakentaa positiivista identiteettiä, on itsenäisten askelten ottaminen aikuisena helpompaa.
Ei leikata unelmilta siipiä.