Koulun aloitus on jokaiselle lapselle jännitystä täynnä. Kuulovammaiselle lapselle ja tämän vanhemmille nousee esiin myös erityisiä kysymyksiä ja huolia siitä, miten oppimisympäristössä on huomioitu oppilaiden erityiset tarpeet. Onneksi perheet eivät ole huoliensa kanssa yksin vaan yliopistollisten sairaaloiden kuulotiimit ovat yhteistyössä koulujen kanssa perheiden tukena.
Millainen on roolisi kuulovammaisen oppilaan koulun aloituksen tukena?
Turun yliopistollisen keskussairaalan kuulokeskuksen kuntoutusohjaaja Kirsi Vesma vastasi Nappi-lehden kysymyksiin koulun aloituksesta.
Roolini on varmistaa, että lapsella on koulussa käytössä toimivat apuvälineet ja hän saa niistä kaiken hyödyn irti. Yhtä tärkeää on tiedottaa opettajille, mitä kuulon alenema tarkoittaa arjessa ja millaisilla ratkaisulla ja tukitoimilla varmistetaan, että oppilaan pysyy muiden mukana koulussa. Tämä onnistuu parhaiten yhteistyössä perheen, koulun ja Tyksin lasten kuulotiimin kanssa.
Mikä tekee tästä syksystä erityisen koulun alulle?
Tästä syksystä erityisen koulun alulle tekee oppimisen tuen uudistus ja siihen liittyvä lakimuutos. Uudistuksen tavoitteena on, että oppilaat saavat tukea oppimiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Lakiuudistuksen lisäksi kännykkäkielto on tämän syksyn kuumia aiheita.
Millaiselta koulun aloitus on näkökulmastasi tänä syksynä näyttänyt?
Syksy ja koulujen alku on oman työni kannalta kiireisintä aikaa. Siihen sisältyy myös odotusta ja hieman jännitystäkin siitä, miten kuulovammaisten lasten koulupolku pääsee alkamaan ja millaiset koulupaikat lapsille ovat järjestyneet.
Miten koululaiset tällä hetkellä koulussa voivat?
Minun asiakasryhmäni ovat nollavuotiaista kuudesluokkalaisiin ja tämän ryhmän koululaiset voivat pääosin hyvin ja nauttivat siitä, kun koulu alkaa sekä pääsee näkemään kavereita. Kuulovammaisille lapsille koulun alku voi olla myös kuorimittavaa, jos koulun kuunteluympäristö on hälyisä tai luokassa puhuu moni ihminen yhtä aikaa tai liian nopeasti.
Miten sopeutua parhaiten kouluarkeen kesäloman jälkeen?
Rutiinien palauttaminen, kuten unirytmi ja selkeät aikataulut auttavat kouluarkeen sopeutumisessa.
Mitkä ovat tyypillisiä haasteita, joita kuulovammainen oppilas edelleen kohtaa?
Koulussa meluisat luokkatilat ja samanaikaiset puheenvuorot ja yleinen hälinä luokassa hankaloittavat kuulemista. Myös liian suuret luokkakoot voivat tehdä kuuntelemisesta raskasta, vaikka apuvälineet ovat käytössä ja toimivat hyvin. Lisäksi osa opettajista arastelee mikrofonin käyttöä, vaikka siitä olisi lapselle suuri apu. Tässä on usein kyse tottumuksen puutteesta ja pyrin omassa työssäni tekemään apuvälineiden käytön mahdollisimman helpoksi ja tavalliseksi asiaksi opettajille.
Miten vanhemmat voivat auttaa täydentämään koulusta saatavaa tukea?
Arjessa vanhemmilla on jo muutenkin kiirettä ja kuormitusta, mutta toivoisin että kotona voitaisiin huolehtia, että lapsen apuvälineet ovat mukana koulussa ja toimivia. Kodin ja koulun välinen avoin ja luottamuksellinen säännöllinen yhteydenpito lapsen asioista on myös todella tärkeää.
Millaisia toimenpiteitä kouluissa voitaisiin vielä tehdä kuulovammaisen lapsen sopeutumisen eteen?
Tämä on laaja ja kattava kysymys. Useimmissa kouluissa asiat ovat hyvin mutta jos miettii toimenpiteitä, niin mainittakoon fyysisen toimintaympäristön parantaminen, kuten hyvä akustiikka luokassa. Se, että lapselle on valittu oikea istumapaikka ja luokassa on riittävä valaistus sekä luokkatilan vähäinen häly.
Opettajan tulisi huomioida kuulovamma opetuksessa eli puhua selkeästi, käyttää katsekontaktia, käyttää visuaalisia tukikeinoja ja tarvittaessa toistaa tärkeimpiä asioita. Olisi myös tärkeää käyttää teknisiä apuvälineitä sekä varmistaa, että lapsi on kuullut asiat.
Koulussa pitäisi myös kiinnittää huomiota siihen, ettei lapsi jää leikkien ja toiminnan ulkopuolelle. Aikuisten tehtävänä on vahvistaa lapsen tunnetta siitä, että hän on yhtä tärkeää ja arvokas osa luokkayhteisöä kuin kaikki muutkin.
Kuka?
Nimi: Kirsi Vesma
Kielet: Suomi äidinkieli, englanti sujuva, ruotsi ja hollanti jonkin verran Koulutus: Sisätautien ja kirurginen sairaanhoitaja ja lisäksi kuntoutuksen ohjaaja AMK
Ammatti: Kuntoutusohjaaja, Kuulokeskus Tyks, olen ollut tässä työssä noin kaksi vuotta.
Parasta omassa työssä: Lapsen reaktiot, kun hän kuulee paremmin uusien kojeiden tai mikrofonin vuoksi. Se, kun lapsi kertoo kuulevansa nyt kaverit kauempaa ja tietysti ihanat työkaverit.
Asuinpaikkakunta: Turku
Harrastus tai mielenkiinnonkohde: Mökkeily, viihdyn luonnossa
Tästä tykkään: Tykkään tekniikasta ja pyrin hyödyntämään sitä ihan kaikessa. Innostun uusista laitteista ja minun on pakko päästä kokeilemaan ja testaaman ihan kaikkea niin töissä kuin vapaa-ajalla.