Ida viittoo hittibiisit Instagramissa

Hakemalla Instagramista kuvia ja videoita aihetunnisteella #viittomakieli moni meistä on nopeasti törmännyt Ida Hellstenin videoihin, joissa hän viittoo suomalaisia musiikkikappaleita suomalaiselle viittomakielelle.

Nappi-lehti otti yhteyttä Idaan, ja pyysi Instassa tunnetuksi tullutta ahkeraa viittojaa haastatteluun. Selvisi muun muassa, että Ida on perheenäiti, viittomakielen ohjaaja ja innokas bloggaaja.

Instagramissa on useita viittomiasi lauluja. Miten idea tähän syntyi?

– Meillä kuului aikoinaan opintoihin kurssi, jossa meidän piti kääntää valitsemamme laulu viittomakielelle ja se sitten nauhoitettiin. Innostuimme ystäväni kanssa tästä niin, että myöhemmin esiinnyimme lauluja viittoen koulun juhlissa, ja kerran meidät kutsuttiin myös viittomakielisten kokoukseen. Äitini yritti saada meitä osallistumaan myös Talent –kilpailuun, mutta olen niin kova jännittämään, että se jäi tekemättä.

– Laulujen julkinen viittominen oli monta vuotta tauolla, kunnes Haloo Helsingiltä tuli Hulluuden Highway-kappale. Huomasin viittovani sitä yksikseni ja lopulta päätin kuvata sen yksityiselle insta-sivulleni. Ystäväni innostuivat videosta niin, että päätin kuvata lisää ja lopulta minun oli perustettava julkinen tili videoilleni.

Miten valitset viittomasi laulut? Ovatko jotkut tietyt esiintyjät sinulle erityisen tärkeitä?

– Tykkään kotimaisista artisteista. Monesti viitotuksi päätyy laulu, joka on jäänyt päähäni pyörimään ja jota alan automaattisesti kääntää viittomakielelle. Joskus viiton myös seuraajieni pyytämiä kappaleita. Muun muassa Ellinooralta on tullut viitottua useampikin kappale. Cheekin tuotanto houkuttelee, mutta räppi on niin käsittämättömän nopeaa, että sen viittominen on jäänyt vähän vähemmälle, vaikka sitäkin löytyy!

Harjoitteletko paljon ennen videon nauhoittamista ja sen Instagramiin laittamista?

– Yleensä valitsemani biisi soi minulla taustalla muutaman päivän, jotta opin sen ulkoa. Etsin myöskin sanat netistä, jotta kaikki tulee varmasti oikein. Ja koska video vaatii yhtenäisen suorituksen, niin harvoin se ihan ensimmäisellä kuvaamisella menee putkeen. Hehe!

Minkälaista palautetta olet saanut? Keneltä sitä tulee? Mitä se sinulle merkitsee?

– Palautetta on aina mukava saada. Tämä on minulle harrastus, asia, jonka tekemisestä nautin, mutta on aina mukava kuulla muidenkin pitävän aikaansaannoksistani. On ollut myös kiva kuulla, että opettajat ovat näyttäneet videoitani kouluissa ja muun muassa puheterapeutti on näyttänyt niitä lapsille. Videoillani on merkitystä muille ja se tuntuu tietysti hyvältä. Viittomakieli tulee tutuksi myös heille, jotka eivät sitä ole koskaan käyttäneet ja olen yksi esimerkki siitä, mihin viittomakielellä pystyy.

Olet viittomakielen ohjaaja? Työskenteletkö siis tässä ammatissa? Minkälaista se on?

– Olen vuonna 2005 opintonsa aloittanut viittomakielen ohjaaja ja valmistuin 2008. Olen 10 vuoden aikana työskennellyt yksityishenkilöllä kotona avustajana/hoitajana, ollut C.O. Malmin koululla pari vuotta koulunkäyntiavustajana ja lisäksi useammassakin päiväkodissa niin ryhmä-, kuin henkilökohtaisenakin avustajana. Joskus työhöni on kuulunut viittomakielen käyttöä, joskus ei. Työ on siis vaihtelevaa, ja olen itse keskittynyt eri ikäisten lasten kanssa työskentelyyn.

Mistä on syntynyt intohimo viittomakieleen? Mitä viittomakieli sinulle merkitsee?

– Päädyin opiskelemaan viittomakieltä melkeinpä vahingossa. Äitini näki lehdessä ilmoituksen, jossa ilmoitettiin lisähausta viittomakielisen ohjauksen perustutkintoon. Minun piti alun perin mennä lukioon, mutta päätin hakea Turun kristilliselle opistolle. Hakutilaisuus kesti kokonaisen päivän, ja jo seuraavana päivänä sain ilmoituksen kouluun pääsystä.

– Viittomakieli oli alusta asti minulle helppo kieli oppia. En ole koskaan erityisemmin loistanut englannissa tai ruotsissa, mutta viittomakieli on ihan oma juttunsa. Se on visuaalinen kieli ja siinä on mielestäni helposti ymmärrettävä logiikka!

– Tutustuin opintojeni aikana rohkeasti viittomakielisiin nuoriin ja kiitän heitä suuresti! He ottivat meidät vasta viittomakieltä opettelevat ennakkoluulottomasti joukkoonsa ja vaikuttivat paljon ainakin omaan osaamiseeni. Toki koulutuksen osaltakin viittomakielen opetus oli laaja-alaista ja sen lisäksi meillä oli kursseja erilaisista kommunikaatiomenetelmistä. Yksi opettajistani totesi minun olleen edellisessä elämässäni varmasti kuurosokea, koska taktiiliviittominen sujui minulta niin hyvin.

– Viittomakieli merkitsee minulle paljon muutakin kuin yhtä kieltä. Se on tuonut elämääni ihania ihmisiä, uuden kulttuurin ja uuden tavan ilmaista itseäni. Olen ylpeä viittomakielen osaamisestani. Jokaisen tulisi olla!


Ida Hellsten ja kissa

Kirjoitat myös blogia? Kerro siitä. Mistä tykkäät kirjoittaa? Kenelle kirjoitat?

– Olen kirjoittanut blogeja jo yli kuusi vuotta. Nykyistä Näissä neliöissä- blogiani olen kirjoittanut parisen vuotta ja vuoden verran se on ollut oman nimensä alla, poissa suuresta blogiyhteisöstä. Blogissa kirjoitan kaikesta maan ja taivaan välillä. Perhe-elämästä, yhteiskunnan asioista, höpsötyksistä. Olen ollut avoin myös omasta ahdistuneisuushäiriöstäni ja saanut siitä paljon kiitosta. Se on aihe, josta saan eniten yhteydenottoja ja olen neuvonut muita, sekä ollut vertaistukena.

Kerrot blogissasi, että perheeseenne kuuluu lisäksesi mies, kaksi lasta ja kissa. Mitä voit kertoa lukijoillemme perheestänne?

– Olemme mieheni kanssa olleet pian yhdessä 10 vuotta ja siitä naimisissa 8 vuotta. Meillä on 4- ja 7-vuotiaat tytöt, sekä 10 vuotta täyttävä maatiaiskissa. Olen hyvin perhekeskeinen ihminen, ja minulla perhe menee aina kaiken muun edelle. Asumme tällä hetkellä maaseudulla, Turun lähellä.

– Lapsemme osaavat viittomia ja ovat innokkaita oppimaan. He kyselevät sanoille viittomia ja minä sitten näytän aina pyydetyn viittoman. Esikoisemme oppi aikoinaan maito-viittoman ennen kuin oppi puhumaan. Välillä harmittelen sitä, etten lastemme vauva-aikoina ottanut enempää viittomia käyttöön.

https://www.instagram.com/ida_viittoo/
https://naissanelioissa.wordpress.com/



Teksti Jukka Vuorio | Kuvat Ida Hellsten. Tämä juttu on ilmestynyt ensimmäisen kerran KLVL ry:n julkaisemassa Nappi-lehdessä keväällä 2019.

Teksti: Jussi Kumpulainen

Ehdin kirjoittaa tätä tekstiä noin kaksi riviä, kun keittiöstä kuului pahaenteinen ääni. Muutaman sekunnin kuluttua kohta kaksivuotias tyttäreni juoksi keittiöstä hämmentynyt ilme kasvoillaan.

”Rikki”, hän huudahti.

Ja näytti samalla kyseisen sanan myös viittomakielellä.

Sillä hetkellä harmitusta aiheutti tieto siitä, että joutuisin kohta siivoamaan ja imuroimaan rikkoutuneen pikkulautasen sirpaleet keittiön lattialta. Mutta enimmäkseen olin iloinen.

Iloinen siitä, että lapseni oli käyttänyt juuri spontaanisti ja oma-aloitteisesti viittomakieltä.

Siitä on puolitoista vuotta, kun viimeksi kirjoitin samasta aiheesta: kuinka kasvattaa kuulevan perheen kuuleva lapsi niin, että hän oppisi viittomakielen. Tyttäreni oli tuolloin puolivuotias.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen huomannut, että viittomakielen opettaminen on vaikeaa, jos sitä ei luonnostaan käytetä ympärillä. Välillä menee päiviä, ettei talossa käytetä yhtään viittomaa. Se harmittaa, sillä kaksi päivää on kaksivuotiaan mittakaavassa ikuisuus. Onneksi kerran opitut viittomat eivät heti unohdu.

Olen onnistunut tavoitteessani sikäli, että tyttäreni osaa varmasti kolminumeroisen määrän eri viittomia. Sanaston opettaminen ei ole vaikeaa, sen olen huomannut nopeasti. Lapsi yllättää kerta toisensa jälkeen kaivamalla jostain viikkojen takaa kerran hänelle näytetyn viittoman. Pienen ihmisen muisti on ihmeellinen.

Mutta se, että lapsi käyttäisi viittomakieltä oma-aloitteisesti, on harvinaista. Sen takia olinkin riemuissani, kun lapsi ilmoitti lautasen rikkoutumisesta myös viittomakielellä.

Ylipäätään olen huomannut, että lapsi viittoo spontaanisti silloin, kun pelissä on vahvoja tunteita: itkua, naurua tai uhmaikäisen tahtoa.

Hän käyttää viittomakieltä ikään kuin vahvistaakseen viestejään, jotka yleensä ovat vaatimuksia:

Kauppaan! Ulos! Nukkumaan! Syömään!

Tai sitten on tilanteita, joissa lautanen putoaa, ja lapsi hämmentyy eikä ensin saa sanaa suustaan. Viittomakielestä on tullut meillä vahvojen tunteiden kieli. Jos viesti ei muuten mene perille, otetaan toinen kieli tueksi.

Miksi tämä kaikki sitten on tärkeää?

Ensinnäkin toki siksi, että veljeni, siis lapseni setä on syntyperäinen kuuro. Ne ovat hienoja hetkiä, kun lapsi viittoo sedälleen sanan tai pari. Eihän siinä isoja viestejä välity, mutta merkitykseltään nekin viittomat ovat valtavia.

Yhteinen kieli on iso asia. Sen huomaa silloin, jos se puuttuu. En halua, että niin käy.

Ehkä kyse on myös lapsen tutustuttamisesta uuteen maailmaan ja kulttuuriin. Usein sanotaan, että se mitä ei tunneta, sitä pelätään. Tai vähintään vierastetaan. En halua, että niinkään käy.

Olkoon viittomakielen ensiaskeleiden opetteleminen ikään kuin kurkistusikkuna uuteen, viittomakieliseen kulttuuriin. Sitä paitsi kaksikielisyys itsessään on rikkaus.

Paljon puhutaan myös siitä, kuinka viittomakieli edesauttaa lapsen puheen oppimista. En tiedä, onko väitteellä perää. Mutta tämän yhden lapsen kokemuksella voin sanoa, että ei siitä haittaakaan ole ollut, että lapsi oppi jo hyvin varhaisessa vaiheessa ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi.


Kirjoittaja on syntyperäisen kuuron kuuleva pikkuveli, joka yrittää opettaa kuulevalle lapselleen viittomakieltä.

Asiointia Kelassa. Kuva Annika Söderblom / Kela.

Tässä verkkojutussa käsitellään Kelan vammaistukea, alle 16-vuotiaan vammaistukea sekä Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua.

KLVL ry:n toimittajan Jukka Vuorion kysymyksiin vastaavat yhteistuumin Kelan asiantuntijat Elina Kontio ja Hanna Hyytiäinen-Sederholm.

 

Jos tukihakemuksen tekeminen tuntuu vaikealta tai askarruttaa muuten, auttaako Kelan toimipiste hakemuksen tekemisessä? Tarvitseeko viittomakielinen silloin paikalle tulkin?

”Vammaistukihakemus voidaan täyttää yhdessä Kelan palveluneuvojan kanssa. Aika hakemuksen täyttämistä varten kannattaa varata etukäteen, sen voi varata joko toimistoon tai puhelinpalveluun. Ajan voi varata verkossa, puhelimitse tai toimistossa. Ohjeita löytyy Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/ajanvaraus.
Jos asiakas tarvitsee viittomakielen tulkin, hän voi itse tilata tulkin Kelan toimistoon. Asiakas voi myös ottaa yhteyttä Kelan vammaisten tulkkauspalvelun etäpalveluun ja hoitaa asian etätulkkausta hyödyntäen.
Asiakas voi hakea Kelasta oikeutta vammaisen henkilön tulkkauspalveluun. Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen sivuilta löytyy lisää tietoa muun muassa siitä, miten tulkkauspalvelu järjestetään.”

Jokainen vammaistuen päätös tehdään tapauskohtaisesti. Jättääkö se siis jokaiseen tapaukseen Kelan virkailijalle paljon tulkinnanvaraa, jolloin esimerkiksi kahden lapsen päätökset eivät keskenään ole vertailukelpoisia?

”Alle 16-vuotiaan vammaistuen myöntäminen edellyttää, että lapsella on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma, joka aiheuttaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta vähintään puolen vuoden ajan. Diagnoosi ei yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen. Tarkempaa tietoa alle 16-vuotiaan vammaistuesta saa Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle.
Oikeus vammaistukeen arvioidaan hakemustietojen ja lääkärinlausunnon perusteella. Siksi on tärkeää, että lapsen tilanne esitellään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa kattavasti ja hyvin.
Vammaisetuuksien yhdenmukaista ratkaisukäytäntöä varmistetaan Kelan yhtenäisellä etuusohjeistuksella sekä valtakunnallisilla koulutuksilla Kelan asiantuntijalääkäreille ja ratkaisutyötä tekeville.”

Voiko vammaistuen päätöksistä valittaa? Miten? Mitkä ovat valitusten käsittelyajat? Mitä valituksessa tulisi huomioida?

”Jos asiakas on tyytymätön saamaansa vammaistukipäätökseen, hän voi valittaa siitä. Alle 16-vuotiaan vammaistuessa valitus tehdään kirjallisesti ja valituksen laatimisessa apuna voi käyttää Kelan lomakepohjaa. Valituksen voi myös tehdä vapaamuotoisesti, jolloin ohjeet valituksen laatimiseen kannattaa katsoa Kelan verkkosivuilta. Valituksen tekeminen verkossa ei ole mahdollista alle 16-vuotiaan vammaistuessa.
Valitus tulee toimittaa Kelaan 37 päivän sisällä päätöksen postituspäivästä. Postituspäivä näkyy päätöksessä. Jos päätös on virheellinen, Kela oikaisee päätöksen. Jos päätöstä ei Kelan mielestä voida oikaista asiakkaan haluamalla tavalla, Kela lähettää valituksen edelleen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste. Muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus antavat asiasta kirjalliset päätökset. Muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus eivät peri asian käsittelystä maksuja.
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ilmoittaa sivuillaan, että muutoksenhakulautakunnan keskimääräinen käsittelyaika joulukuussa 2017 oli noin 10 kuukautta. Yksittäisen muutoksenhaluasian käsittelyaika saattaa kuitenkin poiketa keskimääräisestä käsittelyajasta.
Vakuutusoikeus puolestaan ilmoittaa sivuillaan, että asiat käsitellään pääsääntöisesti niiden saapumisjärjestyksessä ja uusien vireille tulevien asioiden osalta odotettavissa oleva käsittelyaika on 10-15 kuukautta. Huomioitava on, että yksittäisen asian käsittelyaika voi poiketa edellä mainitusta.
Lisää tietoa etuuspäätöksestä valittamisesta saa Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/paatoksesta-valittaminen.”

Miksi alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemusta ei voi tehdä verkossa?

”Toisen puolesta asiointia verkossa keitetään Kelassa, mikä on edellytys esimerkiksi alle 16-vuotiaan vammaistuen verkkohakemiselle. Hakemispalveluja uudistetaan lähivuosina asteittain ja samalla on tarkoitus mahdollistaa verkkohakeminen niihin etuuksiin, joissa se ei vielä ole mahdollista. Tavoitteena on siis mahdollistaa myös alle 16-vuotiaan vammaistuen hakeminen verkossa tulevina vuosina.”

Vammaisen henkilön tulkkauspalvelua voi käyttää ”asiointiin, harrastamiseen ja virkistykseen”. Eikö tämä ole tulkittavissa hyvin laaja-alaisesti? Kuka tekee tulkinnan siitä, mikä on ”asiointia, harrastamista ja virkistymistä”, ja mikä ei?

”Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tarkoituksena on edistää puhevammaisten, kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Näin ollen tulkkauspalvelua järjestetään laaja-alaisesti asiakkaan tavanomaiseen elämään liittyviin toimiin. Asiakas itse määrittelee, millä elämän alueella hän tulkkauspalvelua haluaa käyttää. Tulkkauspalvelua järjestetään sellaisiin asiakkaan tiedossa oleviin vuorovaikutustilanteisiin, joissa asiakas vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta. Lisätietoa tulkkauspalvelun järjestämisestä ja muun muassa siitä, mikä ei tulkkauspalveluun kuulu, voi lukea Kelan vammaisten tulkkauspalvelun verkkosivuilta.”

Tulkkitilaus pitäisi tehdä ”hyvissä ajoin”, mielellään jo viikkoja etukäteen. Mutta elämähän ei useinkaan ole tällä lailla ennakoitavissa. Kuinka spontaania tulkkia tarvitsevan ihmisen elämä voi olla?

”Asiakkaiden tulkkaustilausten tekemiselle ei ole asetettu aikarajaa. Tulkkeja etsitään tilauksiin lyhyelläkin varoitusajalla, tavoitteena mahdollistaa myös spontaanit tulkkaustarpeet. VATU-keskuksen aukioloajat toki rajoittavat sitä, milloin tulkkeja etsitään. VATU-keskus palvelee asiakkaita arkisin klo 7.30-20 ja lauantaisin klo 8-15 välillä. Vuoden 2018 alusta sunnuntain palveluajasta luovuttiin, koska sille oli vain vähän kysyntää.
Tulkkaustilaus on aina hyvä tehdä heti, kun asiakas tietää tarvitsevansa tulkkausta. Erityisesti useamman päivän kestoisiin yhtäjaksoisiin tilauksiin, kuten ulkomaanmatkoille tai leireille, tulkkaustilaus on tarpeen tehdä ajoissa. Näin tulkin saatavuus voidaan varmistaa koko ajalle ja myös tulkin mahdollisten matkajärjestelyjen tekemiselle jää riittävästi aikaa. Lisätietoja tulkin tilaamisesta saa kela.fi –sivuilta.
Sopivan tulkin löytymiseen asiakkaan tilaukseen vaikuttaa myös, miten Kelan sopimuskumppaneiden tulkkeja on saatavilla asiakkaan tarvitsemana ajankohtana. Jos asiakkaan tilaus tulee kovin lyhyellä varoitusajalla, ei tilaukseen välttämättä löydy enää vapaata tulkkia. Kela seuraa sopimuskumppaneiden tulkkien ajallista saatavuutta ja pyrkii varmistamaan asiakkaiden palvelun.
Vuonna 2017 kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 97%:iin löytyi tulkki. Puhevammaisten tilauksista 88 %:iin ja kuulonäkövammaisten tilauksista 98%:iin löytyi tulkki. Tarkempia tilastotietoja tilausten välityksestä löytyy Kelan tiedotteesta.”

 

Kelan sivuilta poimittua hyödyllistä lisätietoa:

 

Mistä tietää, onko lapsella oikeus vammaistukeen?

Nämä huoltajalle tarkoitetut Kelan esimerkkikysymykset voivat auttaa selvittämään, voisiko lapsi saada alle 16-vuotiaan vammaistukea:

-Onko lapsella diagnosoitu vamma tai sairaus?
-Käykö lapsi säännöllisesti lääkärissä?
-Tarvitseeko lapsi ikäistään enemmän apua tai valvontaa

*päivittäisissä toimissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa tai peseytymisessä

*liikkumisessa

*näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa

*sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kuten itsensä ilmaisussa, leikkimisessä tai suhteissa muihin ihmisiin?

*sairautensa hoidossa, kuten lääkkeiden ottamisessa tai verensokerin mittaamisessa?

-Onko lapsella päivähoidossa tai koulussa erityisjärjestelyitä tai tukitoimia, kuten henkilökohtainen avustaja tai erityisopetusta?
-Saako lapsi kuntoutusta, kuten fysioterapiaa, psykoterapiaa, puheterapiaa tai toimintaterapiaa?

Jos vastasit kolmeen tai useampaan kohtaan kyllä, lapsella voi olla mahdollisuus saada alle 16-vuotiaan vammaistukea. Jokainen vammaistuen päätös tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti, joten nämä Kelan esimerkkikysymykset ovat vain suuntaa antavia.

 

Kun päätät hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea, hakemusta ei voi tehdä verkossa, vaan hakemus ja liitteet tulee lähettää postitse tai viedä Kelan toimipisteeseen.

Tulostettava hakemus löytyy osoitteesta http://www.kela.fi/documents/10192/3861304/EV258.pdf ja hakemuslomakkeen voi myös noutaa Kelan toimipisteestä.

Liitä hakemukseen lääkärinlausunto C, joka ei saa olla vanhempi kuin 6 kuukautta. Jos sinulla ei ole lääkärinlausunto C:tä, tai se on yli 6 kk vanha, käy lääkärissä pyytämässä lausunto.

Hakemuksen oikean postitusosoitteen löydät täältä http://www.kela.fi/postiosoitteet

 

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon.

*Perusvammaistuki on 92,14 e/kk. Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on viikoittaista.

* Korotettu vammaistuki on 215 e/kk. Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on vaativaa tai päivittäin aikaa vievää.

* Ylin vammaistuki on 416,91 e/kk. Sitä voi saada, jos lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoito on ympärivuorokautista.

 

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, oikeus alle 16-vuotiaan vammaistukeen päättyy. Sen jälkeen voi hakea nuorelle ja aikuiselle tarkoitettua vammaistukea. Lisäksi 16 vuotta täyttäneelle voi hakea nuoren kuntoutusrahaa http://www.kela.fi/kuntoutusraha.

 

Kelan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

 

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu uudistui vuoden 2018 alussa.

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu edistää kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tulkkauspalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta.

Tulkkausta saa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Sitä saa myös suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada tulkkausta 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella henkilöllä 360 tuntia vuodessa. Jos tarvitset enemmän tulkkausta, voit hakea lisätunteja.

Tulkkauspalvelua voi käyttää

*työssä käymiseen

*opiskeluun perusopintojen jälkeen

*asiointiin

*yhteiskunnalliseen osallistumiseen

*harrastamiseen tai virkistykseen.

 

Tulkkauspalvelun käyttö ei maksa mitään.

 

Katso lisää tuista ja niiden hakemisesta osoitteesta http://www.kela.fi/vammaistuet-pikaopas

Kela kokoaa ajankohtaisia uutisia tulkkauspalveluun liittyen osoitteeseen http://www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu-ajankohtaista

 

Asiantuntijoiden haastattelut: Jukka Vuorio / KLVL ry

Tekstin faktatiedon lähde: www.kela.fi

Jutun linkkien toimivuus tarkistettu 28.3.2018

Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtaja Emilia Norppa.

(Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Nappi-lehden numerossa 3/2017)

Teksti Jukka Vuorio

Kuva Elina Penninkangas

Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtaja Emilia Norppa kertoo Suomessa olevan noin 700 ammattitutkinnon suorittanutta tulkkia, joista tällä hetkellä tulkkina työskentelee 450 ammattilaista. Tulkkausala on varsin naisvaltainen, Norppa arvioi SVT:n noin 600 jäsenestä noin 20:n olevan miehiä.

”Osa tulkeista opiskelee itselleen uutta ammattia. Se on ollut viime vuosina kasvava trendi. Se ei johdu pelkästään tästä uusimmasta kilpailutuksesta, vaan 2000-luvulla olleista kilpailutuksista. Työehdot ovat huonontuneet koko ajan.”

Moni tulkeista kokee työehtojen muuttuneen niin paljon, että jotkut kokevat jo toimeentulonsa vaarantuneeksi.

”Kyselyssämme selvisi, että alle 30 prosenttia tulkeista ei ollut suunnitellut alan vaihtoa.”

Ongelmista huolimatta vuosittain valmistuu noin 40 uutta viittomakielen tulkkia. Emilia Norpan mielestä siinä on ainakin puolet liikaa.

”Kaksikymmentäkin tuntuu olevan tällä hetkellä liikaa. Onneksi määrää on hieman laskettu, ja esimerkiksi Humak ei tänä syksynä perusta Kuopioon uutta tulkkiluokkaa.”

Norppa sanoo kuitenkin, ettei tilanteesta voi syyttää oppilaitoksia.

”Oppilaitosten on vaikea tehdä muutoksia nopealla aikataululla, eikä tilanne tietenkään ole opiskelijoidenkaan syytä. Se nyt kuitenkin on selvää, että uusia opiskelijoita ei tulisi houkutella tulkkipulalla ja varmalla työpaikalla, kuten joskus menneisyydessä on tehty.”

Tulkki kohtaa työssään sekä aikuisia että lapsia.

”Lasta voi jännittää, tai voi olla, ettei hän muuten jaksa keskittyä tulkkaukseen. Kyse on kontaktin saamisesta.”

 

Maahanmuuton ja kansainvälistymisen lisääntyminen näkyy myös tulkkien työssä, etenkin pääkaupunkiseudulla. Nyt yleistyvä tilanteet, joissa suomalaisen viittomakielen osaaminen ei välttämättä riitä.

”Nykyään tulkit kohtaavat työssään entistä useammin muualta kuin Suomesta kotoisin olevia, kielettömiä asiakkaita. Näissä tilanteissa olisi eduksi kaksi tulkkia, joista toinen olisi kuuro, siis natiivi viittomakielen puhuja.”

Eri maiden viittomakielet poikkeavat toisistaan siinä missä eri maiden puhututkin kielet.

“Erilaisissa kulttuureissa eleissäkin on eroja, joten viittomissa on vielä suurempia eroja. Sama viittoma voi eri kielissä tarkoittaa aivan eri asioita. Väärinymmärrysten mahdollisuus on valitettavasti todella suuri.”

 

Kesällä 2017 kuuloalan järjestöjen keskuudessa kuohutti Kelan päätös kilpailuttaa järjestämänsä tulkkauspalvelut.

Kesäkuussa 2017 KLVL ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Kuurojen Palvelusäätiö sr, Suomen Kuurosokeat ry, Svenska Hörselförbundet rf ja Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry jättivät yhteisen vetoomuksen Kelan tulkkauspalveluiden kilpailuttamisen keskeyttämiseksi.

Vetoomuksessaan järjestöt toteavat tulkkauspalvelun tuottamista koskevan hankinnan olevan monin tavoin epäonnistunut. Mahdollisella neljän vuoden sopimuskaudella nähdään yhteiskunnallisesti merkittävää vaikutusta kyseisten palveluiden laadun kehittymisen, palveluita tarjoavan ammattikunnan sekä kyseisiä palveluita hyödyntävien asiakkaiden kannalta.

Nykyisessä kilpailutuksessa markkinat lukitaan tietyille palveluntuottajille, jonka seurauksena monet muut saman ammattikunnan edustajat saattavat jäädä ilman oman alan töitä jopa neljäksi vuodeksi. Lisäksi sekä hankintalaki että laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta velvoittavat ottamaan huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuulemisen. Järjestöjen vetoomus toteaa olevan selvää, ettei palvelunkäyttäjien kuulemista ole otettu huomioon lain edellyttämällä tavalla.

”Järjestöt ovat olleet yhteydessä Kelaan sekä yhdessä että yksittäin. Kelan näkemyksen mukaan lähitulevaisuudessa tarvittaisiin useampi sata kokoaikaista tulkkia vähemmän kuin nykyään. Kelan laskelmat eivät voi olla realistisia.”

 

Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n verkkosivuilta löydät lisätietoa yhdistyksen toiminnasta.

TIEDOTE 23.10.2017

Viittomakielinen rippikoulu 2018. 

Valitettavasti viittomakielinen rippikoululeiri ei toteudu vuoden 2018 aikana.
Viittomakieliseen rippikouluun ilmoittautumisaika päättyi 15.10.2017. Määräaikaan mennessä 4 nuorta eri puolilta Suomea ilmoittautui mukaan. Rippikoululeirin toteutuminen olisi vaatinut vähintään 8 ilmoittautunutta. Leirimuotoisen rippikoulun kustannukset ovat valitettavasti liian suuret tätä pienemmän ryhmän kanssa.
Olemme pahoillamme tilanteesta. Yli 100 vuotta vanha viittomakielisen rippikoulun perinne on katkeamassa, sillä viittomakielisten nuoren määrä pienenee. Toivomme, että tulevina vuosina riittävä määrä rippikouluikäisiä viittomakielisiä nuoria saadaan kokoon ja leiririppikoulu toteutuu. Tätä emme kuitenkaan ymmärrettävästi voi luvata. Jatkossa toivomme, että nuorten vanhemmat ja huoltajat ovat hyvissä ajoin yhteydessä kuurojenpappeihin, kun oman nuoren rippikouluikä lähestyy.
Kuurojenpapit ovat yhteydessä nyt rippikouluun ilmoittautuneiden nuorten perheisiin. Jokaisen nuoren rippikoulun toteutuminen mietitään ja suunnitellaan henkilökohtaisesti. Vaihtoehtoina ovat mm. paikallisseurakunnan rippikoulu tulkin kanssa tai viittomakielinen yksityisrippikoulu oman kuurojenpapin kanssa.

Vastaamme mielellämme viittomakielistä rippikoulua koskeviin kysymyksiin.
23.10.2017

Kuurojenpappi Marja Saukkonen, marja.saukkonen@evl.fi p. 0400 241401
Kuurojenpappi Petri Majatie petri.majatie@evl.fi p. 0400 824039
Kuurojenpappi Päivi Liiti paivi.liiti@evl.fi p. 044 7555554