Napin juttu: Mitä Pipsa Possu kertoo maailmasta?

Pipsa Possun mailmassa kaikki eläimet eivät ole tasa-arvoisia (Kuva: Ylen Kuvapalvelu)

Teksti Jukka Vuorio

(Tämä juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Nappi-lehden numerossa 3/2019.)

Lasten animaatiosarja Pipsa Possu on eräs vuosikymmenen suurimmista maailmanlaajuisista tv-hiteistä, joka on nähty Suomessakin jo vuosien ajan.

Pipsa Possu (Peppa Pig) esitettiin ensimmäisen kerran Britanniassa vuonna 2004, nyt saatavilla on kuusi esityskautta, joista viisi on suomennettu. Tuorein kuudes kausi esitettiin Britanniassa kuluvana vuonna.

Koska sarja on Suomessakin erittäin suosittu, ja sitä katsotaan hyvin monissa lapsiperheissä, on syytä tarkastella hieman lähemmin, mitä Pipsa ja hänen eläintoverinsa itse asiassa maailmasta katsojille kertovat.

Pipsa on ihmisenkaltainen possu, jonka perheeseen kuuluvat pikkuveli Jyri sekä Isä Possu ja Äiti Possu. On epäselvää, onko Possu heidän sukunimensä, vai kenties vain tapa ilmaista se, mihin lajiin he kuuluvat. Joka tapauksessa he tekevät hyvin ihmismäisiä asioita kuten pukeutuvat vaatteisiin, pyöräilevät, katsovat televisiota ja nukkuvat sängyissä kuten ihmiset. Possumaisuudesta muistuttaa röhkiminen etenkin possujen ollessa innoissaan ja hyvällä tuulella.

Sarjassa on myös paljon muita ihmisenkaltaisia eläimiä, kuten Pipsan kaverit Susa Seepra, Kerkko Koira, Pedro Poni ja Emilia Elefantti. Kaikki sarjan eläimet eivät ole ihmisenkaltaisia, sillä linnut ja kalat esitetään tavallisina eläiminä. Ihmisenkaltaisuus koskee siis vain nisäkkäitä ja joitakin matelijoita kuten krokotiilejä.

Kaikki eläimet eivät siis ole sarjassa tasa-arvoisessa asemassa.

On omituista, että vuonna 2017 ilmestyneessä Pipsa Possun toisessa elokuvassa Pipsa ja hänen kaverinsa vierailevat eläintarhassa. Siellä lapset katselevat kilpikonnia, pingviinejä ja perhosia. Eläintarhassa olevat eläimet ovat häkeissä ja karsinoissa, kun taas Pipsa luokkakavereineen kuljeskelee eläintarhan häkkien välillä vapaasti ja vapaaehtoisesti. Ehkä tämän on tarkoitus osoittaa, että me ihmisetkin kohtelemme eläimiä eri tavoin riippuen siitä, ovatko eläimet lemmikkejä, tuotantoeläimiä vai villieläimiä.

Eräässä kohdassa lapset luulevat hetken, että kirahvi on eläintarhassa esillä oleva eläin, mutta se onkin töissä eläintarhassa ja itse asiassa erään Pipsan luokkakaverin isä. Pääasiassa eläintarhan esittelystä vastaa leijona, joka tekee pitkin esittelykierrosta hienovaraisia vihjauksia siitä, että hän haluaisi syödä Pipsan opettajan Rouva Gasellin. Jakso on hämmentävä, ja on vaikea sanoa, mikä tämän kaiken monitulkintainen ja varmasti ristiriitaiselta tuntuva viesti katsojille on. Voi olla, että sanomalla vain herätellään aikuisia katsojia pohtimaa omaa eläinsuhdettaan.

Kuva: Ylen Kuvapalvelu

Pipsan perhe elää hyvin keskiluokkaista elämää. He asuvat kaksikerroksisessa omakotitalossa ja heillä on henkilöauto. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen ei näytä olevan Pipsan vanhemmille minkäänlainen ongelma. Toisaalta on tavallista, että kuten perhe asioi jollakin kassalla, he saavat ostoksensa ainakin välillä ilman rahaa. Esimerkiksi huvipuistossa he saavat kassalta pääsyliput maksamatta niistä mitään.

Pipsan vanhemmista ainakin isä on työelämässä, ja uusimpien jaksojen perusteella työskentelee arkkitehtinä. Äidin ammatista annettujen vihjeiden perusteella hän voisi olla joko toimittaja, kirjailija tai muu kirjoittaja. Joka tapauksessa vanhemmilla on ohjelman perusteella paljon vapaa-aikaa, tai sitten sarjan tapahtumat sijoittuvat viikonloppuihin, loma-aikoihin tai alkuiltoihin. Töissä vanhemmat ovat harvoin, ja silloin kun ovat, ovat työpäivät lyhyitä ja helppoja.

Eräs toistuva teema läpi kausien on Isä Possun iso maha. Siihen viitataan usein pilkallisesti, ja Pipsa ja muut hahmot epäilevät Isä Possun kyvykkyyttä tehdä erilaisia asioita sen vuoksi, että hänellä on iso maha. Pipsa nauraa isälleen päin naamaa. Maha kieltämättä on iso, mutta ei tässä ainakaan kovin kehopositiivista kuvaa olla levittämässä. Isä Possu onneksi osoittaa aina uudelleen hänen kehoonsa kohdistuneet epäilyt turhiksi, ja on usein niin mainio uimahyppääjä, juoksija kuin koripalloilijakin.

Kun Pipsa tai hänen pikkuveljensä Jyri sairastuvat, on perheellä varaa pyytää lääkäri kotikäynnille, joka tuleekin vielä saman päivän aikana.

Sarjassa syödään usein lounasta tai retkieväitä. Niihin kuuluvat usein suklaakakku, spagetti, pitsa, leivät kuten patonki, juustot ja salaatti. Toistaiseksi en ole huomannut Pipsan perheen syövän liharuokia, tai jos pitsassa lihaa onkin, sitä ei ole mainittu suoraan. Saattaa olla, että Pipsa Possun perhe ja kenties laajempikin joukko maailman hahmoja on kasvissyöjiä.

Vuosina 2015 ja 2016 brittiläiset ja amerikkalaiset lehdet kirjoittivat useampia juttuja siitä, että monet lapset ovat kieltäytyneet syömästä sianlihaa, koska ”he eivät halua syödä Pipsaa”.

Osa Pipsa Possun jaksoista on tehty osittain uudelleen, koska alkuperäisissä jaksoissa Possujen perhe ei autoillessa käyttänyt turvavöitä ja Pipsa ja kaverit eivät pyöräillessään käyttäneet pyöräilykypäriä. Kun näistä aiheista nousi kritiikkiä, päättivät sarjan tekijät lisätä jaksoihin pyöräilykypärät ja turvavyöt.

Huhtikuussa Pipsa Possun virallisella Twitter-tilillä kerrottiin lyhyen animaatiopätkän kera, että uusimmalla tuotantokaudella sarjaan tuodaan mukaan pyörätuolia käyttävä hiirihahmo, englanninkieliseltä nimeltään Mandy Mouse. Hän on ensimmäinen sarjan liikuntavammainen hahmo. Muilla hahmoilla ei tiettävästi ole sarjassa aiemmin ollut liikunta-, kehitys- tai aistivammoja.

Sarjan kehittäjä Mark Baker sanoi Teen Voguen haastattelussa, että Mandy Mouse tuotiin sarjaan, koska Pipsa Possu ”perustuu lasten todellisiin kokemuksiin, ja vammaisuus on eräs niistä”.

Somessa ilmoitus uudesta hahmosta kirvoitti heti ristiriitaisen vastaanoton. Moni uutista kommentoinut henkilö kiitti Pipsa Possun tekijöitä siitä, että sarjaan saadaan vihdoin liikuntavammainen hahmo. Osa puolestaan kritisoi sarjan tekijöitä siitä, että Mandy Mousen käyttämä pyörätuolimalli oli hyvin vanhanaikainen, eikä edustanut nykyisiä helppokäyttöisiä ja käteviä pyörätuoleja, joiden avulla käyttäjä voi liikkua hyvin itsenäisesti.

Koska Mandy Mousen myötä ovi erilaisille vähemmistöryhmille on nyt avattu, ehkä sarjassa voidaan joskus nähdä myös viittomakielinen tai kuulokojetta tai implanttia käyttävä hahmo.

Pipsa Possua voi seurata muun muassa Pikku Kakkosesta, Yle Areenasta, Netflixistä ja Youtubesta.

Merkitty: , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Valikko