Teksti Jukka Vuorio
Kuvitus Elina Penninkangas
(Juttu on julkaistu Napin numerossa 2/2016)
Helsingin varhaiskasvatusvirasto vastaa noin 23 000 helsinkiläislapsen varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatusviraston varhaiskasvatuksen asiantuntija Pasi Brandt vastasi Napin esittämiin kysymyksiin viraston tiloissa Helsingin Hakaniemessä.
Aloitetaan yleiskatsauksella. Mikä mielestäsi on kuulovammaisten tai viittomakielisten lasten tilanne Helsingin päiväkodeissa tällä hetkellä?
–Se on arvioinnin alla. Meillä on vuosikymmenten ajan ollut yksi integroitu kuulovammaisten erityisryhmä, joka oli ennen Kalliossa ja siirtyi sieltä Roihuvuoreen. Siellä se oli pitkään ja mietimme, että onko se oikeassa paikassa. Samalla arvioitiin, että onko sille edelleen tarvetta. Puhuttiin myös kuulevien viittovien lasten omasta ryhmästä. Lopulta ryhmä siirrettiin Roihuvuoresta Pitäjänmäkeen. Tultiin siihen tulokseen, että on hyödyllistä, että kuulovammaisille on yksi ryhmä. Tavoitteena oli, että kun Pitäjänmäellä on kuulovammaisten koulu ja Valkea talo on lähellä, niin siellä on palveluita enemmänkin. Ainahan joku tulee pidemmän matkan päästä, oli päiväkoti tai koulu missä hyvänsä, vaikka keskustassakin.
Minkä verran Pitäjänmäen Tanelin päiväkodissa on ollut kuulovammaisia lapsia?
–Tanelin päiväkotiin ei oikein ole saatu hakijoita. En osaa sanoa, että johtuuko tämä sitten sijainnista vai halutaanko enemmän, että integroidaan lähipäiväkotiin vai emmekö ole onnistuneet tiedotuksessa. Roihuvuoressa ryhmä oli täynnä.”
–Määrällisesti tilanne on nyt ollut sama vuosikymmenien ajan. Mutta viimeisen viiden vuoden aikana on ollut vaikeuksia saada se ryhmä täyteen. Meillä on 43 integroitua erityisryhmää, joista yksi on siis kuulovammaisten ryhmä. Kaikki muut ovat niin sanottuja monimuotoryhmiä. Kuluvan vuoden aikana mietitään, että onko meillä integroituja ryhmiä oikea määrä ja ovatko ne oikeissa paikoissa.
Minkälainen näppituntuma on, haluavatko vanhemmat nykyään lapsensa nimenomaan lähipäiväkoteihin?
–Kyllä se siltä tuntuu, ja varhaiskasvatuksen tavoitehan on olla inklusiivista, eli pyrimme siihen, että tuki on saatavilla lähipäiväkodissa. Mutta jos se on lapsen edun mukaista, tuki on mahdollista järjestää myös integroiduissa ryhmissä. Viimeisen viiden vuoden aikana kuulovamma päädiagnoosina on ollut keskimäärin 15 lapsella, kuulovamma-nimikkeen allehan mahtuu hyvin monenlaisia asioita.
Onko se vähän?
–En osaa sanoa, onko se vähän vai paljon, mutta jos katsotaan kokonaisuutta, niin me hoidamme 23 000 lasta. Kaikista erityistukea saavista lapsista se viisitoista on noin 1,3 prosenttia, ja kaikista lapsista noin 0,06 prosenttia. Yleensä kaksi kolmasosaa kuulovammaisista lapsista on lähipäiväkodeissaan ja yksi kolmasosa siinä integroidussa ryhmässä.
Helsingin päiväkodeissa on 23 000 lasta. Kuinka yksilöllisesti kunkin varhaiskasvatusta voidaan suunnitella ja toteuttaa?
–Jokaiselle lapselle tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapselle ei aseteta mitään kehittymistavoitteita, vaan pohditaan lähinnä, että mitkä hänen valmiutensa ja kiinnostuksen kohteensa ovat. Tavoitteet asetetaan henkilökunnalle, että mitä he voivat tehdä, että lapsen varhaiskasvatus sujuisi mahdollisimman hyvin. Ryhmässä ei ole yksilöllistä toimintaa, mutta ryhmän tulee pyrkiä huomioimaan ne yksilöt, joista ryhmä koostuu. Ryhmäkasvatus on se voima, että ryhmässä opitaan. Siitä on ihan tutkimuksia, että usein alle puolet kuuntelee aikuisten puhetta, ja lasten tekeminen ja oppiminen tulee siinä vertaistoiminnassa.
Entä ne lapset, jotka tarvitset erityistä tukea?
–Erityisen tuen avulla on tarkoitus mahdollistaa se, että lapsi pystyy siinä ryhmässä saamaan sen hänelle kuuluvan varhaiskasvatuksen. Jos ei vaikka kuule, niin silloin on käytössä vaihtoehtoiset kommunikaatiovälineet. Tanelin päiväkodin ryhmässä on tietysti viittomakielentaitoista henkilökuntaa, lähiryhmässä saattaa esimerkiksi olla avustaja, joka voi olla viittomakielentaitoinen.
Kuinka paljon vanhemmilta tulee pyyntöjä tai jopa vaatimuksia oman lapsen varhaiskasvatukseen liittyen?
–Niitä tulee aika paljon. Olen ollut yli 30 vuotta eri tehtävissä mukana päivähoidossa, ensin 15 vuotta päiväkodissa ja sitten 15 täällä virastossa. Vanhempien osallisuus on nykyään ihan erilaista kuin parikymmentä vuotta sitten. Alueelliset erotkin näkyvät, joissakin kaupunginosassa ollaan tietoisempia oikeuksista ja niitä peräänkuulutetaan hanakammin. Toisaalta haluammekin vanhempien osallisuutta, sillä hehän tuntevat lapsensa parhaiten.
–Nykyään vanhemmat kokeilevat, kysyvät ja kyseenalaistavat enemmän kuin ennen. Mutta vaatimalla ei voi saada enemmän kuin muut. Meidän toiminta on kuitenkin verovaroilla rahoitettua, joten joudumme jatkuvasti pohtimaan, miten kaikki lapset saavat riittävällä ja järkevällä tavalla laadullisesti tasapuolista kohtelua. Lähtökohtaisesti jokaisessa päiväkodissa on sama osaamistaso. Jokainen päiväkoti on kuitenkin erilainen kuin muut.
Mutta tarjoavatko vanhemmat paljon omia vaihtoehtojaan ja ideologioitaan päiväkodin toimintaan?
–Heidän määränsä on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt. Vanhempia on kyllä ihan kaikenlaisia ja kaikkia kuunnellaan. Jotkut kyselevät esimerkiksi kovasti luomuruuan perään. Suurin osa vanhemmista on edelleen niitä, jotka luottavat päiväkotien toimintaan ja osaamiseen. Asiakaskyselyiden mukaan Helsingin päivähoitoon ollaan keskimäärin hyvin tyytyväisiä. Kritiikkiäkin löytyy, ja pitääkin löytyä, sillä tavallahan saamme edelleen kehitettyä toimintaa.
Kuuloon liittyviä apuvälineitä ja laitteita on hyvin monenlaisia. Onko se vanhempien vastuulla käydä päiväkodissa selostamassa, että miten laitteet toimivat?
–Kyllä. Tutkiva tai hoitava tahohan on sen katsonut, että laitteet ovat hyvät ja sopivat, ja sieltä tulee usein henkilö, joka neuvoo laitteiden osalta. Ja vanhemmat osaavat myös neuvoa. Henkilökuntaa toimii sitten sen saadun ohjeistuksen avulla.
Entä päiväkotien työntekijät? He varmaan mielellään ottaisivat vastaan kuulovamma-asioihin liittyvää lisäkoulutusta, mutta onko sitä tarjolla?
–Täydennyskoulutukseen meillä on oma velvoitteemme, ja jokaiselle sitä pitää antaa vähintään viisi päivää vuodessa. Meillä on keskitettyjä koulutuksia koko virastossa, jolloin tiettyjä asioita kuten liikkumisen lisäämistä nostetaan koko henkilökunnan tietoisuuteen. Päiväkotien johtajat pitävät työntekijöiden kanssa joka vuosi kehityskeskustelut, jolloin selvitetään myös osaamisvajetta ja miten siihen vastataan. Suhteellisen säännöllisesti meillä pyörii esimerkiksi tukiviittomakursseja, viittomien opetteluhan ei kuulu esimerkiksi varhaiskasvatusalan peruskoulutukseen. Ja esimerkiksi viittomakielen opettelu on asia, joka vaatisi myös pitkäjänteistä kotona harjoittelua. Uskaltaisin väittää, että jos päiväkotiin tulee lapsi, jonka kommunikointi on esimerkiksi tukiviittomien varassa, niin kyseisen päiväkodin henkilökunnalle annetaan tässä asiassa lisäkoulutusta.
Kuinka paljon vanhemmilla on valinnanvaraa sen suhteen, mihin heidän kuulovammainen lapsensa menee päiväkotiin?
–Kuulovammaisella lapsella on päiväkodin valintaan ihan samanlainen oikeus kuin kaikilla muillakin lapsilla. Kun vanhemmat hakevat lapselleen päivähoitopaikkaa, he laittavat hakemukseen toivejärjestykseen viisi paikkaa. Ensimmäiseksi toiveeksi merkityn päiväkodin johtaja ottaa hakemuksen vastaan. Hakemuksesta selviää, että lapsi on kuulovammainen. Silloin päiväkodin johtaja ja vanhemmat miettivät yhdessä, onko juuri kyseissä päiväkodissa saatavilla oleva tuki riittävä. Jos vanhemmat ovat toivoneet lähellä sijaitsevaa päiväkotia, niin silloin haetaan mahdollisimman läheltä se päiväkoti, missä tuki on saatavilla.
–Jos vanhemmat laittavat ykköseksi Tanelin päiväkodin, niin kerromme, että perheellä on mahdollisuus saada tukea kuljetukseen. Sen järjestäminen ei ole meidän velvollisuus, mutta se on mahdollista. Meidän velvollisuus on joka tapauksessa järjestää jokaiselle lapselle päiväkotipaikka Helsingistä, ja jokaiselle lapselle se myös löytyy.
Varhaiskasvatusvirasto
* Helsingin varhaiskasvatuksen tavoitteena on turvata lapsen hyvän kasvun edellytykset. Lasten varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää lasten henkilökohtaista hyvinvointia.
*Varhaiskasvatuspalveluiden käytössä on isoja alueellisia eroja Helsingin sisällä. Kunnan päivähoidossa käyvien 3-6-vuotiaiden lasten osuus vaihtelee peruspiireittäin 65 prosentista 85 prosenttiin.
* Päiväkodit ovat auki kello 6.15 ja 17.30 välisenä aikana. Iltaisin tai koko vuorokauden ja koko viikon auki olevia päiväkoteja on lapsille, jotka vanhempien työn tai opiskelun vuoksi tarvitsevat vuorohoitoa. Vuoropäiväkodit ovat auki 24/7 ja viisi iltahoitoa antavaa päiväkotia suljetaan viimeistään klo 22.