Hei, huomaa mut! -kampanja

Kuulovammaisella lapsella on oikeus olla ensisijaisesti lapsi. Yhteiskuntamme ei kuitenkaan mahdollista tätä yhdenvertaisesti kaikille kuulovammaisille lapsille. Monet heistä joutuvat edelleen vaatimaan omia oikeuksiaan.

”Hei, huomaa mut!” -kampanjan avulla haluamme muistuttaa kuulovammaisen lapsen oikeuksista ja tuoda esille niitä haasteita, joiden kanssa kuulovammaisten lasten perheet kamppailevat arjessaan.

”Kuurolla ja huonokuuloisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja kommunikoida muiden kanssa yhdenvertaisesti. Hänellä on oikeus oppia, leikkiä ja olla osallisena yhteisössään. Siksi aikuisten on varmistettava, että lapsi saa tietoa ikäänsä sopivalla tavalla ja kunnioitettava lapsen oikeutta viestiä ja tulla ymmärretyksi omana itsenään.”

– Ari Haaranen, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton puheenjohtaja.

Videolla kerrotaan ”Hei, huomaa mut!” -kampanjasta. Viittomakieli ja tekstitys.

Ajankohtaista

Lue 9.8. julkaistu mediatiedote kampanjasta ja kuulovammaisten lasten oikeuksista.

Lue 11.8. julkaistu kampanjakirje

Lue 18.10. julkaistu mediatiedote elokuussa 2021 toteutetun selvityksen tuloksista

29.10. Haasteet kuulovammaisten lasten perheissä – tutustu kyselyn tuloksiin

Kuulovammaisen lapsen oikeuksien toteutuminen ja haasteet perheissä

Kartoitimme kyselyllä kuulovammaisten lasten perheiden arkea ja siinä esiintyviä haasteita. Kyselyyn saatiin vastuksia 72 kuulovammaisen lapsen perheestä ympäri Suomea. Tuloksia julkaisemme nyt kampanjan toisella jaksolla 18.10.-31.10. sekä vuoden viimeisessä Nappi-lehdessä. Ensimmmäiset tulokset julkaistiin osana mediatiedotetta 18.10.2021. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Muistakaa seurata tuloksien julkaisua kanavissamme, ja jakaa niitä eteenpäin!

Jaa tarinasi ja vaikuta kanssamme!

Voit auttaa saamaan näkyvyyttä kuulovammaisten lasten oikeuksille jakamalla ”Hei huomaa mut!” -kampanjan viestejä sosiaalisessa mediassa. Jaa myös oma tarinasi liittyen kuulovammaisten lasten oikeuksiin ja esimerkiksi perheenne kohtaamiin epäkohtiin. Ota meihin yhteyttä, mikäli haluaisit julkaista tarinasi verkkosivuillamme tai vaikka järjestömme Nappi-lehdessä. Voit vaikuttaa myös jakamalla tarinasi ja kokemuksiasi oman someprofiilisi ja verkostosi kautta, tai esimerkiksi ottamalla yhteyttä paikalliseen tai valtakunnalliseen mediaan. Jos haluat, että liitto jakaa tarinasi tai lapsesi tarinan anonyymisti, se onnistuu myös. Meihin voi ottaa yhteyttä: toimisto@klvl.fi.

Kampanjaviesteissä käytämme mm. hastageja #heihuomaamut #lapsenoikeudet #klvlry #kuulovamma #osallisuus #yhdenvertaisuus

Kampanjan ydinviestejä

”Hei, mäkin haluan olla mukana!”

Osallisuus vahvistaa hyvää elämää ja luo myönteistä minäkuvaa. Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen ovat perus- ja ihmisoikeuksia, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksia koskevaan sopimukseen ja YK:n vammaissopimukseen. Osallisuuden vastakohta on syrjäytyminen .Alkukesästä kampanjoimme kuntavaalien alla ja peräänkuulutimme toimenpiteitä, joilla kuulovammaisen lapsen osallisuutta- ja itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaa erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Niihin kuuluivat mm. esteetön ja saavutettava oppimisympäristö, oikeus sopivimpaan kouluun ja yksilölliset tukitoimet. ”Hei, mäkin haluan olla mukana.” Mahdollisuus olla osallisena ja mukana käsittelemässä asioita lapselle merkittävissä yhteisöissä on ratkaisevaa identiteetin kehittymisen kannalta.

”Hei, mä oon minä!”

”Mä olen tällainen oma itteni, mä oon minä!” Kuurolla ja huonokuuloisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja kommunikoida muiden kanssa yhdenvertaisesti. Hänellä on oikeus oppia, leikkiä, harrastaa ja olla osallisena yhteisössään. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa tietoa ikäänsä sopivalla tavalla ja on kunnioitettava hänen oikeutta viestiä ja tulla ymmärretyksi omana itsenään. Hän on yksilö muiden joukossa siinä missä kaikki muutkin. Aina ei esim. jaksa koulupäivän jälkeen enää skarpata kuulon kanssa kotona, ja se on ihan okei.

”Hei, mäkin haluan kuulokaverin!”

Moni kuulovammainen lapsi on ikäryhmässään ainoa kuulovammainen kotiseudullaan, jolloin varsinkin lapsen identiteetin ja itsetunnon kehityksen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että hän pääsee tapaamaan muita samanikäisiä kuulovammaisia ja viittomakieltä käyttäviä lapsia. Kuulovammaiset lapset saavat vertaisuuden kautta positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta, joita heidän voi olla vaikeampi saada omassa arjessaan.Vertaistuella voidaan täydentää yhteiskunnan palvelujärjestelmää ja siinä olevia puutteita, kuten tiedonsaantia. Meidän järjestöjen toteuttama vertaistoiminta on äärimmäisen tärkeää lapsille ja perheille, mutta se ei tarkoita, etteikö muu yhteiskunta voisi vastata siihen tarpeeseen myös enemmän ja paremmin. Erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuus ja laadunvarmistus on turvattava maantieteellisestä sijainnista huolimatta yhdenvertaisesti, ja sen toteutumisessa on vielä paljon työtä edessä koko yhteiskunnalla.

”Hei, meistä on moneksi!”

Kuulovammaisilla lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään on oikeus siihen, että heidän yksilölliset tarpeet huomioidaan. Lapsen oikeus olla ensisijaisesti lapsi tarvitsee toteutuakseen taustalle mahdollisimman tasapainoisen arjen, jossa esimerkiksi lapsen oppimista tuetaan yksilöllisillä tukitoimilla ja perheen valitsemia kommunikaatio- ja vuorovaikutustapoja kunnioitetaan, ja tarjotaan heille tietoa sekä apuvälineitä niiden vahvistamiseksi. ”Meistä on moneksi, ja meillä on myös kaikilla omat tarpeemme”.