Mitä yläkoulun jälkeen?

Jatko-opinnot ja uravalinta ovat polttavia kysymyksiä kaikille yläkouluikäisille nuorille, eikä vähiten heille, joilla on myös erityistarpeita. Myös kuulovammaisen nuoren lähtökohtana tulevalle opinto- ja ammattipolulle tulee olla hänen omat toiveensa, kiinnostuksensa ja vahvuutensa.

Ammatin ja opintopolun valinnassa on kuitenkin hyvä huomioida pitkän aikavälin jaksaminen kuulovamman vuoksi. Ammatinvalinnan ohjaukseen on panostettava hyvin, jotta nuoren unelmat ja vahvuudet sovitetaan yhteen realististen tavoitteiden kanssa.

On tärkeää, että nuori pääsee tapaamaan jo työelämässä olevia kuulovammaisia sekä muita kuulovammaisia opiskelijoita. Hän saa tällä tavoin vertaistukea sekä ideoita erilaisista mahdollisuuksista, joita hän voi kenties itsekin tavoitella.

Syyskuun 28. päivä järjestämme Pajulahdessa kurssin, jossa pohditaan vastauksia otsikossa esitettyyn kysymykseen. Kurssilla on paneelikeskustelu, jossa eri alojen opiskelijat ja ammattilaiset jakavat kokemuksiaan omilta opinto- ja urapoluiltaan. Tämän jälkeen kurssilla on myös kysy ammattilaiselta -osio, jossa keskitytään esteettömyyskysymyksiin ja opiskelijan tukemiseen opintojen aikana.

Maarit Lasanen on tutkinut kuulovammaisten lasten ja nuorten vertaistukikokemuksia heidän omasta näkökulmastaan väitöskirjassaan: ”Ei tarvi pelätä, että olis erilainen”: etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta.

Lasanen uskoo, että vahva identiteetti ja positiivinen minäkuva vievät kasvavia lapsia ja nuoria pitkälle ja vertaistuella näitä asioita voidaan vahvistaa merkittävästi. Lasasen tutkimus toi myös esille ideoita, kuinka koulu ja ympäröivä yhteiskunta voisivat tukea kuulovammaista lasta tai nuorta ja mahdollistaa terveen minäkuvan vahvistumista. Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja on sittemmin saavuttanut kansainvälistäkin tunnustusta.

Kurssin kysy asiantuntijalta -osioon saapuu saavutettavuuden erityisasiantuntija ja taiteen tohtori Antti Raike. Raike kertoo minkälaisia seikkoja kouluissa pitäisi osata ottaa huomioon esteettömyyden näkökulmasta, mitä opiskelijan on hyvä osata itse vaatia ja minkälaista tukea koulut voivat saada kuuloesteettömyyden edistämiseen.

Juuri toteutetun jäsenkyselymme tulosten mukaan jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvät asiat askarruttavat ja haastavat jäsenistöämme, ja lisää aihetta käsitteleviä kursseja toivoi 31 % kyselyyn vastaajista. Onkin hienoa, että pystymme nyt jo heti syksyllä tarjoamaan mahdollisuuden nuorille päästä kuulemaan muiden kuulovammaisten opinto- ja urakokemuksista ja saamaan ideoita ja tukea omalle polulle..

Lisätietoa kurssista löydät tapahtumakalenteristamme, jonka kautta voit myös hakea kurssille.

Avajaiset 2018. Kuva: Risto Savolainen

Kuuloala näkyy ja kuuluu Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 10.7.2019

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yksi teemoista on tänä vuonna rytmi, joka muistuttaa siitä, että musiikkia voi havaita eri aisteilla kuulon ohella. Festivaalien yhteistyökumppanitahoina toimivat kuuloalan järjestöt, kuten Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Suomen Kuurosokeat ja LapCI ry.

Viittomin tulkittua musiikkia, Signmark…

Kuuloala on esillä keskiviikkona monella tapaa. Esiintymässä kuullaan ja nähdään mm. Signmark, joka on Suomen tunnetuin viittomakielinen rap-artisti. Alueella on myös viittomakielen tulkkeja sekä kuuloalan järjestöjen esittelypisteitä ja Areenalla nähdään viittomin tulkittua musiikkia.

Viittomakieli on kieli siinä missä suomi, ruotsi tai englantikin. Viittomin tulkittu konsertti myös tasoittaa tietä kuulovammaisten ja kuulevien konserttivieraiden välillä. Viittomakieliset esitykset ovat elämys myös kuulevalle yleisölle. Esittäytyminen ja yleisimmät tervehdykset ovat viittomia, joiden osaaminen on paitsi kohteliasta myös mukavaa. Kuulojärjestöjen teltalla opetellaan helppoja viittomia, jotka madaltavat kynnystä tutustua viittomakielisiin ja viittomakieleen.

Yökatrilli. Kuva: Krista Järvelä

Akkreditointi maahantuojille ja kurssien järjestäjille

Toivotamme kuuloapuvälineiden maahantuojat tervetulleiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlille esittelemään tuotteitaan erityisesti keskiviikoksi. Myös koko viikoksi on mahdollista saada esittelypiste. Kuulon monenlaiset haasteet ovat yleisiä myös muusikoiden piirissä, mutta niihin on onneksi saatavilla erilaisia apuvälineitä.

Lisäksi Suomessa järjestetään vuosittain kymmenittäin kuuloalaan liittyviä kursseja, leirejä ja tapahtumia, joita voi tulla esittelemään festivaaleille yhteiseen kuuloalan telttaan keskiviikkona tai sisätiloihin.

Juhlilla käy vuosittain noin 40 000 kävijää, joten tämä mahdollisuus näkyä yhdessä koko kuuloalan voimin kannattaa käyttää hyväksi!

Mikäli haluatte osallistua yhteiseen näkymiseen tuote-esittelypisteen muodossa, tutustukaa näytteilleasettajien ehtoihin ja täyttäkää sähköinen lomake: https://www.tiketti.fi/kaustinen-folk-music-festival-2019-hakemus-akkreditointi/734902.

Näyttelytilan vuokra neuvotellaan kanssanne tapauskohtaisesti.

Yleisölle

Liput

Kuuloalan järjestöjen jäsenet pääsevät juhlille alennushintaan, keskiviikkona hintaan 24 € / päivälippu. Vammaiskortin haltijan avustaja tai tukihenkilö pääsee aina maksutta palveluumme silloin, kun kortissa on A-merkintä. Ennakkoon varatut liput lunastetaan omalla nimellä lipputoimistosta Kaustisen Musiikkilukiolta, joka sijaitsee aivan festivaalialueen vieressä.

Ryhmäliput maksavat ti/ke 24 € / hlö/pvä (norm. 34 €/pvä), to/pe/la 29 €/ hlö/ pvä (norm. 39 €/pvä). Lisäksi yksittäisiä ennakkohintaisia lippuja on myynnissä Tiketissä ja Pohjanmaan Lipputoimistossa.

Lippupaketteihin voit lisätä vaivatta myös esimerkiksi kahvi- tai drinkkiliput. Myös ruokalippuja kotiruokaa tarjoavaan alueen Festivaaliravintolaan voivat ryhmät ostaa etukäteen. Lippuvarauksia koordinoi Susanna Salokannel, 050 301 0503

Varaa lippusi tästä omatoimisesti.

Nisukaffilippu 3,50 €

Festivaaliravintola-lippu 13 €, lapset 3-12 -vuotiaat 7 €

Yleistä ryhmämyyntiä hoitaa festivaaleilla myyntipäällikkömme Hannu Nevala, hannu.nevala@kaustinen.net, puh. 040 1634 398.

Majoitus ja kulkeminen

Kaustisen alueen majoittajista saat lisätietoa juhlien kotisivuilta, kohdasta Info > Majoitus. Itse festivaali ei järjestä yleisömajoitusta, vaan järjestää ainoastaan yksinkertaista patjamajoitusta pelimanneiksi tuleville. Myös googlaamalla Kaustisen seudun majoittajia netistä löytyy ajantasaisia yhteystietoja.

Lähin juna-asema sijaitsee Kokkolassa (n. 45 km), josta on bussiyhteys Kaustiselle. Juna-aikataulut löydät VR:n kotisivuilta www.vr.fi. Bussien vakiovuorojen aikataulut selviävät Matkahuollon sivuilta www.matkahuolto.fi. Rautatieaseman ulko-ovesta astuttaessa n. 50 m oikealle on pysäkki, jossa vakiovuorot ja Kaustisen oma Festivaalibussi pysähtyvät. Taksit palvelevat Pelimannitorilla Kaustisen keskustassa.

Festivaalibussi ajaa Kokkolasta leirintäalueiden ja keskeisten majoituspaikkojen kautta, ja se myy bussissa edullisia meno-paluulippuja. Sen pysäkki sijaitsee Kaustisella Pelimannitorilla, aivan Festivaalipuiston vieressä. Festivaalibussin reitit ja aikataulut vahvistetaan kesäkuussa.

Yleistä festivaaleista

4300 asukkaan keskipohjalaiskunta Kaustinen kutsuu heinäkuussa vuodesta toiseen kymmeniä tuhansia vieraita nauttimaan kesän onnellisimmista päivistä. Festivaali on alusta saakka rakentunut vahvan, katkeamattomana säilyneen kaustislaisen pelimanniperinteen pohjalta. Neljän vuosisadan pelimannihenki elää yhä voimakkaana ja dynaamisena Kaustisen seudulla. Kaustisella kuulet kansanmusiikin ja -tanssin uusimmista tuulista ja voit perehtyä tässä ajassa eläviin perinteisiin. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tunnetusti perheystävällinen festivaali, jonka koko henkilökunta on sitoutunut parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan kaikkia asiakkaitaan.

Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto tarjoaa nuorille ja opiskelijoille mahdollisuuden kartuttaa työkokemustaan ja ansaita palkaa lastenohjaajana.  Haku vuoden 2019 kursseille ja tapahtumiin on auki!

Tapahtumissamme tarvitaan yhteensä kymmeniä lastenohjaajia ympäri vuoden ja ympäri maan. Koska valtaosa rekrytoitavista on nuoria, heidän yhteystietonsa ja elämäntilanteensa muuttuvat joskus useampaankin kertaan vuoden aikana. Siksi pidämme tärkeänä, että uusimme haun vuosittain. Näin meillä on aina uusin tieto ja innokkaat ohjaajat käytettävissämme.

Mikä on haastavinta lastenohjauksessa? Entä parasta?

Haastavinta on ehkä se asetelma, jossa lähdetään viettämään aikaa yhdessä. Tapahtumissa on niin paljon erilaisia lapsia, joilla on erilaiset tarpeet ja myös hyvin erilaiset luonteet. Joku saattaa pitää vauhdikkaista hippaleikeistä ja toinen saattaa taas haluta istua ja lukea kirjaa. Täytyy aina pitää mielessä, ettei lapsia voi laittaa samaan muottiin. 

Parhaimpia ovat hetket, jolloin näkee, että lapsella on aidosti hauskaa tai lapsi on oikeasti saanut tapahtumasta jotain. KLVL:n tapahtumissa on upeaa se, kun lapset näkevät toisia kuulovammaisia ja uskaltavat leikkiä ja olla omia itsejään. Erityisen palkitsevaa on se, kun ujokin lapsi on saatu rohkaistua mukaan leikkimään.

Sallamaari Lasanen Nappilehdessä 2/2018. Häntä haastatteli Jukka Vuorio. 

Hyvä lastenohjaaja on luotettava ja vastuullinen. Hänellä on positiivinen asenne, ja hän pystyy joustamaan tarpeen niin vaatiessa. Hyvä lastenohjaaja miettii jo etukäteen kivoja, iänmukaisia leikkejä tiedossa oleville ohjattavilleen ja huolehtii yhdessä toisten ohjaajien kanssa, että jokaisella lapsella on turvallinen ja hyvä ilmapiiri. 

Mikäli innostuit lastenohjauksesta, lue lisätiedot tältä sivulta ja täytä hakemuslomake – me otamme sinuun yhteyttä!

Uusi kuulovammaisten lasten arkeen liittyvä sosiaalialan (varhaiskasvatus) opinnäytetyö on julkaistu Metropoliassa.

Nana Riutta & Mari Vankka tutkivat vanhempien näkemystä kuulovammaisten lasten integraation onnistumisesta päiväkodeissa Helsingissä. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa.

”Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin, että vanhemmat toivovat kuulovammaisille lapsilleen pienempiä ryhmiä, joissa olisi pysyvä viittomakielentaitoinen tai tukiviittomia taitava henkilökunta. Vanhemmilla esiintyi myös toiveita kuulovammaisten lasten omasta ryhmästä, jossa heillä olisi aiheeseen perehtynyt ja kouluttautunut henkilökunta sekä vertaistukea. Toisena isona asiana tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka itsenäisesti vanhemmat joutuvat etsimään ja kyselemään tietoa tukitoimista sekä apuvälineistä. Erilaiset vertaistukiryhmät sekä kolmas sektori ovat olleet suurimpana tiedonlähteenä vanhemmille.”

Tässä on tärkeää tietoa niin päiväkohtien johtajille kuin päättäjillekin. Integraatiolle pitää olla riittävästi resursseja, jotta se todella palvelee erityislasten perheitä.

Lastenohjauksen ideakansio. Toim. Iida Heinämäki, 2017
Lastenohjauksen ideakansio. Toim. Iida Heinämäki, 2017

Iida Heinämäen toimittama Lastenohjauksen ideakansio on 104-sivuinen tuhti toimintapaketti kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.

Lastenohjauksen ideakansio on tarkoitettu Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton tapahtumissa, kursseilla, leireilleä sekä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa työskentelevien ohjaajien avuksi. Ideakansio sisältää erilaisia leikkejä ja menetelmiä toimintaan, jossa on kuulovammainen lapsi tai nuori.

Kansio on jaettu kolmeen osioon. Ensimmäinen osio sisältää tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyviä harjoituksia sekä muita leikkejä. Ensimmäistä osiota kannattaa hyödyntää erityisesti kurssien, tapahtumien ja leirien lastenohjausken aloitustilanteessa. Oppaan toisesta osiosta löydät luovia ja toiminnallisempia menetelmiä, ja kolmannesta osiosta pieniä lapsia varten tarkoitettuja leikkejä.

Omille vastuuohjaajillemme annamme ideakansion maksutta. Muille tämä kattava kirjanen maksaa 12 € + 2 € postikuluja. Sen voi tilata toimistostamme, os. toimisto (a) klvl.fi.

Mukavia ohjaus- ja leikkihetkiä!